Johtajaopettaja Eino Tulikari

Koulun johtajaksi valittiin Eino Ilmari Tulikari (1905–1977) sen jälkeen, kun edellinen johtaja Peitsa kaatui jatkosodassa. Tulikari oli paitsi kasvatustieteen ammattilainen, myös hyvin tunnettu kantelemuusikko. Tulikari kuului keskipohjalaiseen Halsuan Toffereiden soittajasukuun. Hän alkoi näppäillä kannelta jo viisi-kuusivuotiaana, ja ollessaan vasta 10-vuotias hän osallistui ensimmäisiin soittokilpailuihin, joissa sijoittui toiseksi. Samoihin aikoihin hän aloitti myös viulunsoiton ja kulki pelimannina häissä ja iltamissa.

Tulikari opiskeli musiikkia Sibelius-Akatemiassa, mutta siirtyi jo vuoden opintojen jälkeen syksyllä 1926 Jyväskylän opettajaseminaariin. Hän valmistui kansakoulunopettajaksi 1931 ja toimi opettajana Jyväskylässä yli 30 vuotta, joista suurimman osan rehtorina. Cygnaeuksen rehtoriuden ohella hän hoiti 1950-luvun alussa myös vasta valmistuneen Keskuskansakoulun johtajantointa ja oli erilaisissa luottamustehtävissä, kuten Jyväskylän Opettajayhdistyksen puheenjohtajana 1945–1953. Tulikari johti myös 17 vuotta Opettajayhdistyksen kuoroa, joka esiintyi tuona aikana 113:ssa konsertissa.

Tulikarin rakas harrastus oli kanteleensoitto. Hän esiintyi 1930- ja 1940-luvuilla useita vuosia radiossa ohjelmassa ”Puoli tuntia kansanmusiikkia”. Vuonna 1937 hän osallistui Saksassa järjestettyihin kansantanhu- ja kuoropäiviin ja levitti kanteleen ja kantelemusiikin tuntemusta Saksassa. Julkiset esiintymiset Tulikari lopetti 1950-luvun mittaan.  Soitossaan Tulikari käytti Perhonjokilaakson kanteleensoittotyyliä, jossa lyhyet kielet ovat soittajaan päin ja oikea käsi on kanteleen lyhyessä päässä sekä vasen käsi viritystappien puolella. Oikea käsi soittaa melodiaa ja vasen toimii säestäjänä. 

Musiikinopettaja Tulikari kokosi koulun oppilaista kuoron, joka esiintyi juhlissa ja jopa Matteus-passiossa Taulumäen kirkossa 1940-50-lukujen taitteessa. Tulikari tunnettiin koulussa vaativuudestaan. Cygnaeuksen koulun musiikkiluokka oli koulun ylimmässä kerroksessa, ja sen ikkunalaudat olivat alempana kuin muiden luokkien ikkunoissa. Tulikari saattoi uhkailla oppilaita ikkunasta ulosheittämisellä. Hänen tiukkasanaisella ojentamisella harmooniin perinteisen kirkkoveneen raaputtanut oppilas tunnusti ensimmäisestä komennuksesta tekonsa. "Synkkarin" entinen oppilas Sulo Suuntala muisteli Matti Kivinorolle (1986), että erään kerran Tulikarille sattui tiukkuudessa virhekin:

Koulun keittolassa tarjottiin päivisin yksi ateria. Hernekeitto oli valmistettu, hernet kaadettu säkistä pataan ja keitetty. Erään pojan lautaselle oli putkahtanut pieni hiiri, poika valittanut ettei hän tallaista syö. Tulikari oli tullut ja vaatinut että lihapala se on, pitää syödä. Poika oli joutunut syömään, mutta oksentanut sen jälkeen kaikki ulos. Sen jälkeen oli käyty neuvottelut vanhempien ja Tulikarin välillä, tulosta en tiedä.

 Pitkän rehtorinuran Cygnaeuksella tehnyt Tulikari kuoli 19. marraskuuta 1977 Jyväskylässä.