Cygnaeuksen koulun ensimmäinen johtajaopettaja Martti Ilmari Korpilahti (1886–1938) oli kuoronjohtaja ja säveltäjä, jota kutsutaan myös Keski-Suomen kotiseuturunoilijaksi. Hän oli käynyt koulunsa Jyväskylän lyseossa ja valmistunut kansakoulunopettajaksi Jyväskylän seminaarista vuonna 1910. Korpilahti oli toiminut myös Puistokadun koulun johtajaopettajana ennen siirtymistään Cygnaeuksen koulun johtajaopettajaksi vuonna 1925. [1]
Oppilaat muistelevat Martti Korpilahtea ankarana opettajana, joka ei vältellyt kurinpitoa vaan tarttui hanakasti kolttosia tekeviä lapsia niskaan. Koulua Korpilahden aikaan käynyt Sakari Laitinen muistelee:
Tappelusta saattoi saada tukkapöllyä. Se oli hyvä opetus. Kun minä ensimmäisellä luokalla sain Martti Korpilahdelta tappelusta tukistuksen, en moneen vuoteen sellaista harrastanut.[2]
Martti Korpilahdella oli opettajan työnsä ohella merkittävä rooli kaupungin musiikkielämässä. Hän esimerkiksi toimi muutaman vuoden ajan mieskuoro Sirkkojen johtajana ja perusti Jyväskylän suojeluskunnan sekakuoron. Hän kirjoitti useita laulukokoelmia ja laulusuomennoksia, sekä teki jopa joitakin omia sävellyksiä.[3] Musiikki näkyi vahvasti Korpilahden kasvatustyössä, ja hän kirjoittikin paljon koululauluja, joiden teemoissa korostuu kotia, uskontoa ja isänmaata kunnioittava arvomaailma. Myös synnyinseudun ja luonnon arvostaminen ovat lauluissa vahvasti läsnä. Hänen tunnetuimpia sanoituksiaan ovat ”Keski-Suomen kotiseutulaulu” ja ”Laulu synnyinseudulle”, joka tunnetaan nykyään Aulis Raitalan säveltämänä Harjun iltasoittona. Lisäksi Korpilahti on suomentanut muun muassa joululaulut ”Heinillä härkien kaukalon” ja ”Sylvian joululaulu”. [4]
Martti Korpilahti toimi Cygnaeuksen koulun johtajaopettajana, kunnes hänen oli sairauden vuoksi luovuttava tehtävästä viimeisenä elinvuonnaan 1938. Kansakoulutarkastaja A. V. Laitakari (1883–1954) on muistellut, miten Korpilahti koki elämäntyönsä opettajana ja kasvattajana:
tämä tehtävä oli hänelle läheisin ja rakkain, se oli elämän kutsumus, jolle nuoruutensa päivinä antautumista hän milloinkaan ei ollut katunut.[5]
Martti Korpilahti kuoli syyskuussa 1938 kotonaan Korpilahdella.[6] Kuvanveistäjä Pauli Koskisen tekemä Martti Korpilahden muistomerkki (1974) on Jyväskylän Lounaispuistossa ja hänelle on omistettu kevyen liikenteen väylä Jyväskylän Tuomiojärven rannassa. Korpilahden kylällä on satamasta kirkolle nousevan polun varressa toinen Martti Korpilahden muistomerkki, jonka muistokivessä lukee: “En synnyinseudulleni tiedä vertaa", joka kuvaa erinomaisesti Korpilahden kotiseuturakkautta.
[1] Keskisuomalainen 27.9.1938, 3
[2] Koulukärpänen (1987), 4
[3] Keskisuomalainen 27.9.1938, 3
[4] Martio (2006), 62
[5] Oksala (1949), 33
[6] Keskisuomalainen 27.9.1938, 3
Lähteet
Martio, Pekka (2006), ”Cygnaeuksen koulun historia”, Jyväskylä.
Oksala, Päivö et. al. (toim.) (1949), ”Martti Korpilahti – Keski-Suomen kotiseuturunoilija”, Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy, 1. painoksen näköispainos 2006.