Om Skolorna i Preussen (katkelma)

Berlin den 8 December 1860

I glädjen öfver att sent omsider få anträda min resa lofvande jag, något obetänkt, att tid efter annan sända dig underrättelser om skolväsendet i de länder jag genomfarit. Nu står jag redan färdig att lemna Berlin och än är detta löfte ouppfyldt. Härtill är docke icke glömska skulden, icke heller brist på lust eller ämne. Tid och tillfälle hafva saknats. Från Götheborg skulle jag herna sagt dig ett och annat om Sveriges skolor, men otålig, i följd af opåräknadt uppehåll i Stockholm, gaf jag mig icke ens så mycket ro, utan skyndade tilla Cristiania. Under de åtta dagar jag dröjde i Norrige var mig hvarje timma nödig för att något när komma in i dervarande skolförhållande. I Köpenhamn förlorade jag en vecka till följd af illamående, och den tid, jag derutöfver ansåg mig kunna ich böra använda i och för Danmark, var knapp nog. Hamburg egnade sig än mindre till hvilopunkt. Jag ankom alltså hit i föresats att innan jag företog något vidare skildra skolväsendet i Skandinaviens trenne riken; jag ville det så mycket mera, som mitt medförda material, bestående af programer, förordningar, färslager, betänkanden, tids- och flygskrifter m. m. vuxit till en börda, som kom bärarene att svära och jernvägskassörerna att taxera mig utöfver höfvan.  — Här gick mig dock den tyska pedagogiken strax från början så tätt in på lifvet, att jag nödegades puugifva alla tankar på Skandinavien. Derom således en annan gång.

Nu deremot några ord om Preussens eller rättare Berlins skolor. Jag säger med afsigt skolor, icke skolväsendet; ty jag vill lemna å sido tilla och med de beryktade “tre Preussiska regulativen”, angående hvilka, i parenthes sagdt, en temmeligen fullständig litteratur ligger framför mig, och endast hålla mig till det faktiska. Historik, kritik m. m. skulle nemligen föra mig längre än tid och tillfälle medgifva. Måhända är äfven du bäst belåten med att se och höra med egna ögon och öron; af andras tankar och reflexioner får mången nuförtiden mer än nog.

Preussen är, såsom du vet, icke blott den mest exerderade, utan ock den mest skolade stat i verlden. Hvar sjette käft är här utsatt för skolmästarens näfvar.

Vid 7 Universiteter, Akademin i Münster inberäknad, läsa närä 400 Professorer och 200 Docenter for omkring 6000 Studenter, bland hvilka senare likväl ganska många utlänningar finnas.

I 135 Gymnasier och 32 progymnasier med inalles 1237 klasser undervisas 43373 samt i 56 Realskolor med tillsammans 590 klasser 22,307 elever.

Folkskolorna uppgingo 1857, dp staten hade 17,190,575 innevånare, till ett antal af 24,292 med 32,990 lärare ock 2,758472 elever. Sedermera har innevånaretalet stigit till 17,739,913 samt läraretalet vuxit till 36,625, och kan det tagas för säkert att skolornas äfvensom elevernes antal ökats i samma, om eh i större förhållande.

Ur 48 seminarier med tillsammans 250 lärare och 2,550 elever utgår i medeltal årligen 1,130 lärare, men då behofvet beräknas till 1/30 del af samtilige lärare eller 1,220, uppstår ett deficit af omrk. 90, ock lika många lärareplatser måste således hvarje år besättas med män som icke genomgått något seminarium.

(Jatkuu)

- - -

SUOMENNOS OSASTA

Hampuri oli vielä vähemmän sopiva lepopaikaksi. Saavuin tänne aikomuksenani kuvailla kolmen Skandinavian valtakunnan koulujärjestelmää ennen kuin tein mitään enempää; Halusin sitä niin paljon enemmän kuin mukanani tuomaa materiaalia, joka koostui ohjelmista, määräyksistä, raporteista, aikakauslehdistä ja lentolehtisistä jne. ja joka on kasvanut sellaiseksi taakaksi, joka sai kantajat vannomaan ja rautateiden kassat veloittamaan minua liikaa. — Täällä saksalainen pedagogiikka tuli kuitenkin niin lähelle elämääni alusta asti, että jouduin hylkäämään kaikki ajatukset Skandinaviasta. Joten siitä lisää toisella kerralla.

Nyt kuitenkin muutama sana Preussin kouluista tai oikeammin Berliinin kouluista. Tarkoitan kouluja, en koulujärjestelmää; sillä haluan jättää syrjään pahamaineiset "kolme preussin sääntöä", joista, kuten suluissa sanoin, on edessäni melko täydellinen kirjallisuus, ja pysyä vain tosiasioissa. Historia, kritiikki jne. veisi minut pidemmälle kuin aika ja mahdollisuudet sallivat. Ehkä sinunkin on parasta nähdä ja kuulla omin silmin ja korvin; Monet ihmiset saavat nykyään enemmän kuin tarpeeksi toisten ajatuksista ja pohdinnoista.

Preussi, kuten tiedätte, ei ole vain edistynein, vaan myös koulutetuin valtio maailmassa. Joka kuudes leuka on täällä alttiina koulumestarin nyrkkiin.

Seitsemässä yliopistossa, mukaan lukien Münsterin akatemia, lähes 400 professoria ja 200 apulaisprofessoria opettaa noin 6 000 opiskelijaa, joiden joukossa on myös melko paljon ulkomaalaisia.

135 lukiossa ja 32 yläkoulussa, joissa on yhteensä 1 237 luokkaa, opetetaan 43 373 oppilasta ja 56 lukiossa, joissa on yhteensä 590 luokkaa, 22 307 oppilasta.

Julkiset koulut perustettiin vuonna 1857, jolloin osavaltiossa oli 17 190 575 asukasta, 24 292:een, jossa oli 32 990 opettajaa ja 2 758 472 oppilasta. Sen jälkeen väkiluku on noussut 17 739 913:een ja opettajien määrä 36 625:een, ja voidaan pitää itsestään selvänä, että myös koulujen ja oppilaiden määrä on kasvanut samassa, ellei suuremmassakin suhteessa.

48 seminaarista, joissa on yhteensä 250 opettajaa ja 2550 opiskelijaa, tarvitaan vuosittain keskimäärin 1130 opettajaa, mutta kun tarve lasketaan 1/30 opettajien kokonaismäärästä eli 1220, syntyy n. 90, ja sama määrä opettajapaikkoja on siksi täytettävä joka vuosi miehillä, jotka eivät ole käyneet yhtään seminaaria. 

(Jatkuu)

- - -