Jyväskylä alkoi monikulttuuristua voimakkaasti 1990-luvulla. Kaupunkiin muutti pakolaisperheitä kaukaisistakin maanosista, kulttuureista ja maista. Cygnaeuksen koululla tämä nähtiin hyvänä mahdollisuutena kansainvälistyä entisestään. Maahanmuutto heijastui etenkin kieliopetukseen, joka oli vanhastaan koulun vahvuuksia. Lukuvuonna 1993–1994 vieraana kielenä koulussa opiskeltiin esimerkiksi perinteisempien englannin, saksan ja venäjän lisäksi farsia. Vuosikymmenen lopulla, lukuvuoden 1999 alussa Vieras kieli äidinkielenä -opetus oli laajentunut koskemaan edellisten lisäksi myös suomen, espanjan ja kurdin kielen.
Koulu koetti tarjota pakolaisperheiden lapsille pehmeän laskeutumisen suomalaiseen koulutyöhön. Maahanmuuttajalapsia oli mahdollista sijoittaa kouluun puoleksi vuodeksi erilliseen ryhmään. Lukuvuonna 1993–1994 tähän erityisryhmään kuuluneita pakolaislapsia koulussa opiskeli neljä. Muutaman vuoden kuluttua, syksyllä 1995, koulussa aloitti myös suomi-venäjä -kaksikielisyysryhmä, johon kuului yhdeksän oppilasta eri luokka-asteilta. Oppilaat saivat osan opetuksesta suomeksi ja osan venäjäksi. Koululla oli venäjän kieleen panostamiseen vahvuuksia jo edelliseltä vuosikymmeneltä, jolloin toiminnassa oli ollut opettaja Lenita Pihlajan luotsaama venäjän kielen kerho.
Pakolaislasten lisäksi kansainvälisyys näkyi myös yhteistyön syventämisenä ulkomaisiin kouluihin. Cygnaeuksen ala-aste otti osaa kansainväliseen, EU:n rahoittamaan kielenopetusprojektiin italialaisten, espanjalaisten ja englantilaisten ala-asteiden kanssa. Koulun opettaja Hanna Suutarinen lähetettiin vuoden 1992 aikana tutustumaan paikallisiin kouluihin Viron Tarttoon ja kolme tarttolaista opettajaa suoritti rehtorinsa Valli Ritzingin johdolla vastavierailun Cygnaeukselle syksyllä 1992. Yhteistyön jatkona eri luokkien opettajat ja oppilaat tekivät myös kouluvierailumatkoja. Yhteyshenkilönä ulkomaille toimi erityisesti opettaja Ermo Mutanen, joka järjesti muun muassa keväällä 1994 omalle luokalleen matkan Tartossa sijainneeseen Veerikun kouluun. Vierailun aikana liikuttiin pikkubusseilla, majoituttiin yksityiskodeissa, tutustuttiin kouluun, Tarton historiaan, luontoon ja virolaiseen kulttuuriin. Yhdessä virolaisten kanssa pidettiin 1990-luvulla myös leirikoulua Kuusamossa.
Syksyllä 1995 6 B -luokka otti opettajansa Pirkko Koskelan johdolla osaa yhteispohjoismaiseen leirikouluun Villa Elban huvilalla Kokkolassa. Rinnakkaisluokan, 6 A:n, retki oli puolestaan liikuntapainottainen leirikoulu keväällä 1995 Kuortaneen urheiluopistolla, kun taas 6 C -luokka suuntasi samaan aikaan polkupyöräilemään Ahvenanmaan saaristoon. Pelkkää lekottelua tämäkään retki ei ollut, sillä luokanopettaja Ermo Mutasen kanssa poljettavat päivämatkat olivat 25–45 kilometrin mittaisia. Jälkimmäiselle retkelle lähti poikkeuksellisesti mukaan myös rehtori Kari Asikainen. Ylipäätään omista arkirutiineista irrottautuminen ja kansainvälisyyskasvatus näkyivät koululla myös YK-päivän viettona sekä UNICEF:n ja Punaisen Ristin lähettämien vierailijoiden käynteinä koululla.
Cygnaeuksen koulu saa viralliset tavoitteet toiminnalleen
Vuosikymmenen alussa, vuoden 1990 keväällä Cygnaeuksen koulun ala-asteella todettiin olleen lukuvuoden aikana oppilaita 476, joista poikia oli 214 ja tyttöjä 262. Mitä nuorempiin vuosiluokkiin tultiin, sitä pienemmiksi kävivät ikäluokat. Kun 4–6-luokkia oli toiminut neljä (A–D-luokat), kolmansia luokkia oli vain kolme ja 1–2. luokkia kaksi. Nelos- ja vitosluokkien opettajat olivat merkanneet tilastointikaavakkeeseen myös luokan keskiarvoja. Käytösnumerot olivat näillä luokilla hyviä, vaihdellen 9,1 ja 9,7 välillä. Kaikkien oppiaineiden keskiarvot puolestaan sijoittuivat 7,69 ja 8,13 väliin. Koko koulusta luokalleen jätettiin vain yksi oppilas. Vuosikymmenen lopulla, lukuvuonna 1999–2000, ala-asteen oppilasmäärä oli pysynyt lähes samana, sillä oppilaita oli tuolloin 463, joista maahanmuuttajien vastaanotto-opetuksessa oli 16 oppilasta.
Koululla laadittiin rehtori Kari Asikaisen johdolla oppilaiden lomien jo koitettua kesäkuun alussa 1993 strateginen suunnitelma. Voit katsoa rehtori Kari Asikaisen haastatteluvideon.
Strategisen suunnitelman mukaisesti vahvuusalueiksi määriteltiin musiikki ja kansainvälisyys. Ylhäältä kaupungin koulutoimen taholta annettuja painotuksia nämä eivät olleet, vaan kuten strategiapaperi todisti, Cygnaeuksen koulu oli ollut jo "neljännesvuosisadan omaleimainen musiikkikoulu ja puoli vuosikymmentä laajan kieliohjelman koulu". Näiden ei todettu kuitenkaan olevan "ikuisia totuuksia", vaan ajassa ja paikassa eläviä avainalueita, joita oli mahdollisuus muokata tarpeiden mukaan. Lisäksi tavoitteeksi asetettiin oppilaiden valintamahdollisuuksien pitäminen monipuolisina, henkilöstön työmotivaation ylläpitäminen sekä kodin, koulun ja lähiympäristön sujuva yhteistyö. Koska elettiin yhteiskunnallisen talouslaman aikaa, strategisessa suunnittelussa havaittiin yhdeksi uhkakuvaksi kotien lisääntynyt välinpitämättömyys koulutyötä kohtaan. Myös koulun toimintaan osoitetut, niukkenevat markkamäärät sekä kiihkeäksi lehtien palstoilla äitynyt pakolaiskeskustelu nostettiin uhkakuvien joukkoon.
Cygnaeuksen arvoperusta jäsennettiin myös loppuvuodesta 1995 kuuteen iskulauseeseen, jotka olivat "sosiaalisuus, omatoimisuus, elämänmyönteisyys, rehellisyys, suvaitsevaisuus ja turvallisuus". Toiminta-ajatuksen hahmottelu ei ollut pelkästään älyllistä ja tiedollista, vaan sitä kuvattiin samaisena vuonna lainaamalla sanoja runoilija Ilpo Tiihoselta:
"Kun kasvaa ihmiseksi
täytyy kokeilla,
onko peltisiivet kalalokeilla,
ja minkälaisin siivin lentää
valtameren suola
ja onko muovivaahtoa
sen hurjan härän kuola
Täytyy koetella, koskea
ja katsella ja haistella,
täytyy multaan painaa poskea
ja vettä maistella.
Silloin tietää millaisessa maailmassa
täytyy asua.
Mutta kaikkea ei ehdi nähdä,
paljon ohi vilahtaa
ja joka hetki syntyy jotain
joka muuttaa maailmaa."
Eräs opetuksellisista uudistuksista oli ympäristökasvatus, joka ulotettiin kaikille kouluasteelle ensimmäisestä luokasta lähtien. Tavoitteena oli saada oppilaat huomaamaan luonnon merkitys ihmisille ja opettaa vastuullisuutta ympäristöstä. Opetuksen aiheita olivat mm. siisteyden ylläpito luokassa, kierrätys, kompostointi, idätys ja taimien kasvatus sekä eläinsuojelu. Näiden tiimoilta tehtiin retkiä lähikohteisiin, kuten yliopiston kampukselle, luonnontieteelliseen museoon, Harjulle, lintuja bongaamaan Viitaniemeen sekä luontopolulle Laajavuoreen. Ylemmät luokat neljännestä kuudenteen tutustuivat myös kansalaisjärjestöjen, kuten Greenpeacen, Luonnonsuojeluliiton, Maailman Luonnon Säätiön, Unicefin ja Emmauksen toimintaan.
Kuva: Koululla oli vireä valinnaisainepajatoiminta. Keskisuomalainen uutisoi pajoista 26.9.1994 ja kirjoitti: "Kun opettaja Kärki viskelee paperihornetteja aulassa, menossa on – tietenkin – 2.–5.-luokkalaisten tieteen työpaja, jossa tutustutaan ilmaan ja teiteltujen lennokkien lento-ominaisuuksiin." Suosituimpia pajoja olivat rehtori Kari Asikaisen mukaan liikunta ja kokkipaja. Muita pajoja olivat esimerkiksi kuvan shakkipaja, musiikkipaja ja viestintätyöpaja, jossa valmistui vuoden 1995 Pinkki-lehti ja jossa seuraavana vuonna tutustuttiin esimerkiksi erilaisten puhelinten, vastaajien ja fax-laitteiden käyttöön. Pajat kestivät 7-8 viikkoa ja oppilaat pystyivät valitsemaan haluamansa pajat 25 tarjolla olleen vaihtoehdon joukosta. Keskisuomalainen.
Vuosikymmenen aikana koululla ilmestyi oma tiedotuslehti nimeltä Pinkki. Rehtori Asikainen toimi sen päätoimittajana ja toimitussihteerinä Ermo Mutanen. Itse toimittaminen, ilmoitushankinta ja ladonta oli uskottu koulussa toimineen viestintäpajan oppilaiden tehtäväksi. Lehden palstoille päätyi hupaisiakin muistoja. Opettaja Lahja Lahikainen muisteli erästä ekaluokkalaista ja tämän puheenpartta näin:
Kun Tero-poika tuli kouluun, hän ei osannut puheessaan käyttää takavokaaleja, vaan korvasi ne etuvokaaleilla. Monta hauskaa tilannetta syntyi. Kerran tunnin jälkeen eteisessä, vaatenaulakolla Tero valitti: Öpettäjä, kyyle, Ville äinä häykkyy minyä: hylly, hylly… Rauli seurasi tilannetta sivusta ja tokaisi: – Eihän hylly mikään haukkumasana ole, sehän on huonekalu! Oi, miten tasapaksua elämä olikaan, kun Tero löysi ne takavokaalinsa!
Pinkin pääkirjoituksessaan rehtori Asikainen linjasi mennyttä ja tulevaa:
Tulevana syksynä lähipiirissäni on kahdet syntymäpäiväjuhlat: isäni ja Cygnaeuksen koulu ovat melkein päivälleen samanikäiset eli seitsemänkymppisiä. Tuo ikä on kunniakas saavutus kummallekin. Isä on jo ansaitulla eläkkeellä, mutta koulumme jatkaa alkuperäisessä tehtävässään. Paljon on maailma ja Jyväskylä tänä aikana muuttunut ja kehittynyt. Tämän aistii vaikka vanhoista luokkakuvista. Tarkkasilmäinen huomaa, ettei kaikilla oppilailla ole kenkiä. Eikä se johdu vain lämpimästä ilmasta. - -
Monet muutokset on koululaitoksessa koettu, mutta koulutalo on kestänyt parin perusparannuksen avulla hyvin. Uskon, että se kestää myös seuraavat 70 vuotta.
- - Oppilaiden vanhemmat ovat viime vuosina tulleet ilahduttavasti mukaan koulun arkeen niin luokkaretkille, leirikouluihin, työpajoihin, joulumessuille kuin koulupihan suunnitteluunkin. - - Musiikkiluokat ovat olleet erottamaton osa kouluamme jo yli neljännesvuosisadan ajan ja pakolaisperheiden lasten vastaanotto-opetustakin on järjestetty kohta puoli vuosikymmentä. Eri puolilta maailmaa saapuvat lapset ovat tuoneet kansainvälisyyskasvatuksen aivan uudelle tasolle – myönteisessä mielessä."
Leirikouluja rahoitettiin erityisen Cygnaeuksen Leirikouluyhdistyksen kannatusyhdistyksen avulla, joka järjesti mm. joulumessuja. Yhdistyksen jäsen Eija Niutanen kirjoitti Keskisuomalaisen mielipidepalstalle, miten "leirikoulu on kuin löytöretki". Se tarjosi hänen mukaansa elämyksiä ja aktiivista roolia oppilaalle, mikä oli 1990-luvulla tärkeäksi koettu suuntaus maailman muuttuneiden vaatimusten myötä. 1990-luvulla tuntui vuosikymmenen alussa Suomea koetellut lama, ja jotta oppilaiden osallisuus ja elämysten saaminen onnistuisi, Cygnaeuksella vanhemmat olivat aktiivisesti mukana toiminnassa. Näitä saatiin Cygnaeuksen koululla paitsi leirikoulussa ja musiikkitoiminnassa, myös työpajoissa, joiden pitäjiä löytyi vanhemmista.
Pinkin haastattelussa ääneen pääsivät myös harvemmin kuullut koulun työntekijät, kalustekorjaaja, terveydenhoitaja, keittäjä ja koulusihteeri:
Tapani Eskola, työkalujen korjaaja, teroittaa puukkoja, sahoja ja kirveitä. Hänen ammattinimensä on kalustekorjaaja. Hän on ollut Cygnaeuksella 7 vuotta töissä. Oppilaat osaava käyttää hänen mielestään työkaluja hyvin.
Terveydenhoitaja Ritva Ojanen.
Mitä pidät työstäsi? – Pidän hyvin paljon lasten parissa työskentelystä!
Onko ollut suurempia onnettomuuksia? – Ei tänä vuonna.
Oletko joka päivä töissä? – En ole!
Mitä työhösi kuuluu? – Terveystarkastukset, rokotukset, terveysneuvonta ja ensiapu.Koulun keittäjä Helvi Hyvönen.
Kun hän tulee töihin, hän tilaa leivät, margariinit ym. ruoat. Aamulla ei ole kiire mutta keskipäivällä on kiire. Ruokaillessaan oppilaat sotkevat turhaan ja ruokaa löytyy joskus lattioilta ja tuoleilta. Mutta oppilaat auttavat Helviä ja ottaa myös tiskit pois koneesta. Siitä on paljon apua.Koulusihteeri Irene Nokipiin tehtäviin kuuluu mm. vastata puhelimeen jakäsitellä koulun papereita, laskuja, opettajien ja oppilaitten papereita.
– Pidän eniten siitä, että jokainen päivä on erilainen ja että tapaan paljon erilaisia ihmisiä. Vaikeinta työssäni on vastata erilaisiin kysymyksiin oikein.
Irene Nokipii oli aloittanut koulutaipaleensa Cygnaeuksen koulussa 1960-luvulla ja kuten moni muukin koulun henkilökunnasta, hän palasi sinne myöhemmin töihin. Hänen ensimmäinen koululuokkansa sijaitsi kolmannen kerroksen piippuhyllyllä. Uudistetun koulun avajaisissa (2025) Nokipii ihaili biologian ja maantieteen luokkana toimivaa tilaa ja totesi, että sitä ei tuntisi enää entiseksi, mutta kuinka sinne liittyi paljon muistoja, kuten vahinkopissat housuun ja nurkassa seisominen kaiken tavanomaisen koulutyön lisäksi.
Kouluympäristö toimii vilkkaasti
Koska Cygnaeus sijaitsi keskustan välittömässä läheisyydessä ja kaupunkimaisessa ympäristössä, liikenneturvallisuutta pyrittiin kehittämään jatkuvasti. Koulukeskus rajoittui kahdelta sivulta vilkasliikenteisiin Voionmaankatuun ja Keskikatuun. Oppilaat joutuivat koulumatkoillaan ylittämään monia muitakin katuja, joissa ajoi huomattava määrä autoja. Joulukuussa 1994 todettiin yli sadan oppilaan käyttävän koulumatkoillaan linja-autoa. Kielto saapua kouluun pyörällä oli voimassa kolmannen luokan loppuun saakka. Talvikaudella pyöräilykielto koski myös 4–6 -luokkien oppilaita. Koulun johtokunta teki jatkuvasti esityksiä liikenneturvallisuuden parantamiseksi koulun välittömässä läheisyydessä, muun muassa suojateiden korokkeiden rakentamiseksi ja liikennevalojen lisäämiseksi.
Kuva: Koulun musiikkipainotteisuudesta oli kehittynyt Vox Aurea -kuoro. Sen johtajana vuosina 1978–1994 toiminut Kari Ala-Pöllänen siirtyi oppilaiden saattelemana Tapiola-kuoron johtoon. Keskisuomalainen.
Kerhoja koululla toimi vuosikymmenen aikana ainakin viisi. Edellä mainitun venäjän kielen kerhon lisäksi musiikki oli edelleen koulun vahvuuksia. Kari Ala-Pölläsen luotsaamassa laulukerhossa, joka muodosti Vox Aurea -kuoron, opiskeltiin 1–8 äänisiä lauluja ja äänenmuodostusta. Lisäksi kuorolla oli säännöllisesti esiintymisiä. Koulussa toimi myös toinen kuoro, nimeltään Kolmekuutoset. Lauluharjoitukset pidettiin uuden rakennuksen ylimmän kerroksen vinokattoisessa tilassa.
Esko Rouhiaisen liikuntakerhossa puolestaan yleisurheiltiin, pelattiin pallopelejä ja notkisteltiin vartaloita telinevoimistelussa. Marja Liisa Tirkkosen käsityökerho harrasti ompelua, kudontaa ja muita lankatöitä. Lisäksi eri luokilla toimi vielä omia kerhojaan, joissa pelattiin, leikittiin ja toteutettiin jokaisessa omalaisiaan projektitöitä. Pienimpiä koulun tiloja käyttäneet olivat Starttieskariopetukseen osallistuneet, koulunkäyntiin totutelleet 7-vuotiaat. Alaluokkien oppilaat osallistuivat koululla Jälkkäri-iltapäivätoimintaan.
Rakennusta hyödynsivät 1990-luvulla Cygnaeuksen ala-asteen lisäksi myös Keski-Kadun erityiskoulu, väistötiloja tarvinneet Tikan ala-asteen 3.–6. -luokat, Voionmaan yläasteen tekninen työ ja kotitalous sekä myös kaupungin konservointikeskus. Koulukeskus oli myös Jyväskylän vilkkaimpia iltakäyttötiloja. Viikon aikana iltakäyttäjiä oli peräti 1200–1500 henkeä.
Koulun tulevaisuus puhuttaa
Loppuvuodesta 1997 kaupunki käynnisti hankeselvityksen, jossa selvitettiin Jyväskylän yliopiston vetämän Normaalikoulun ala-asteen sijoittamista Cygnaeuksen koulukeskuksen tiloihin. Mikäli hanke olisi toteutunut, olisi se tarkoittanut tuohon saakka toimineen Cygnaeuksen koulun siirtymistä pois vanhoista tiloistaan. Samalla koulurakennusten peruskorjaukselle laadittiin kokonaiskustannusarvio. Selvityksessä todettiin itse rakennusten olevan normaalia ylläpitokorjausta perusteellisemman korjauksen tarpeessa. Varsinkin talotekniikka oli vanhentunutta ja kosteus- sekä homevaurioita havaittiin molempien rakennusten kellaritiloissa. Myös ilmastointijärjestelmät puuttuivat tai olivat tuon hetken vaatimuksiin nähden puutteellisia. Kohennuksen tarpeessa oli myös koulun piha, jossa ei ollut riittävästi viheralueeksi luokiteltuja kohtia ja joka ei muutoinkaan enää täyttänyt oppimisympäristölle asetettuja vaatimuksia. Koulun piha kaipasi selvityksen mukaan ehdottomasti lisää puita ja viihtyisää pelikenttää lapsille. Nyt koulun piha oli "tunnelmaltaan alaviritteinen, kurainen hiekkakenttä".
Cygnaeuksen koulun johtokunta ymmärrettävästi tyrmäsi aikeen koulun siirrosta muualle. Se arvosteli kokouksessaan 8. elokuuta 1997 hankesuunnitelmaa "menettelytavoiltaan merkilliseksi" ja näki, ettei "käyttäjädemokratiasta" ollut hankkeen kohdalla tietoakaan:
Sitä vastoin tarkoituksenmukaisuus, kunnallispoliittinen juonittelu ja kähmintä kukoistavat. Sadat päätöksen vaikutuspiirissä olevat ihmiset on ohitettu kylmästi. Koulu, lasten vanhemmat, koulutuslautakunta sen puheenjohtaja mukaan lukien sivuutettiin tarkoituksellisesti. Ei ole pitkä aika siitä, kun koulutuslautakunnassa päätettiin, ettei kouluverkkoon puututa!
Normaalikoulun tulo ja Cygnaeuksen koulukeskuksen oppilaiden ja opettajien siirto ei lopulta toteutunut. Kaupungin järjestämä selvitysryhmä tuli loppuraportissaan siihen tulokseen, että "inhimillisten, taloudellisten ja koulujen toimintaan liittyvien syiden vuoksi" hanketta ei ollut syytä viedä maaliinsa. Varsinkin ala-astelaisten siirroista eri kouluihin arveltiin syntyvän "melkoista vastustusta". Keskustan lähellä sijainneet koulut Puistokoulu, Kortepohja ja Keljo, joihin Cygnaeuksen oppilaita olisi siirretty, olivat jo ennestään täysiä. Mahdollinen siirto oli heikentänyt loppuarvion mukaan "molempien tahojen koulutoiminnan edellytyksiä". Taloudellisesti mielekkäintä oli työryhmän mukaan saneerata Cygnaeuksen koulukeskus nykyajan tarpeita vastaavaksi.
Kokonaan uutta olivat koulun yhteydessä toimivat kristilliset opetusryhmät. Taustalla oli vanhempien halu tarjota lapsilleen mahdollisimman vankka kristillinen arvopohja, jota maallistuneemmaksi muuttuneen tavallisen peruskouluopetuksen ei nähty mahdollistavan. Jyväskylään perustettiin vuonna 1994 tätä visiota varten Jyväskylän kristillisen koulun yhdistys ry. Koulutoiminta alkoi ensin vuonna 1995 kotikouluna, jossa oppilaita oli yhdeksän. Toiminta oli alusta saakka kristillisiin tunnustuskuntiin sitoutumatonta, eli oppilaita tuli erilaisista kristillisistä kirkko- ja tunnustuskunnista. Myös näihin kuulumattomien perheiden lapset olivat tervetulleita, mikäli näkivät koulun toiminnan itselleen mielekkääksi.
Vuonna 1997 koulu siirtyi Jyväskylän kaupungin opetustoimen alaisuuteen kristilliseksi linjaksi Cygnaeuksen koululle, jossa opiskeli 24 lasta. Jyväskylässä toteutettu yhteys kristillisen koulun ja kaupungin välillä oli Suomessa ainutlaatuista. Kristillinen koulu pyrki vuonna 2000 kirjatun opetussuunnitelman mukaisesti jalkauttamaan oppilaita ja opettajia vierailuille kaupungin eri seurakuntien luokse, samoin kuin kutsumaan vierailijoita eri seurakunnista koululle. Koulussa noudatettu opetussuunnitelma pohjautui alusta saakka opetushallituksen hyväksymiin peruskoulun opetussuunnitelmiin. Opettajat ovat kristillisessä koulussa olleet koulutukseltaan peruskoulun opettajia, joista osa on saanut kristillisen kasvatuksen täydennyskoulutuksen. Kristillinen linja toimi Cygnaeuksen koulun hallinnon alla aluksi neljä vuotta, muuttaen 2001 Viitaniemen koulun yhteyteen.